Viittomakielisten ja viittomakielen asema nykypäivän Suomessa

Suomessa kuuroilla asiat ovat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Aina näin ei ole ollut, sillä kuurojen tarpeita alettiin huomioida vasta 70- ja 80-luvuilla, jota edeltävänä aikana heidän oletettiin toimivan kuuleville ihmisille asetettuja normeja noudattaen. Nykyään kuurojen asema on jo varsin hyvissä kantimissasign-language, mutta esimerkiksi viittomakieli sai perustuslaillisen aseman yllättävän hiljattain, vuonna 1995. Vuonna 2015 astui voimaan viittomakielilaki, joka puolustaa ja pyrkii kehittämään suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielisen yhteisön oikeuksia. Viittomakielilaki asettaa viittomakielisten yhteisön selkeästi omaksi kieli- ja kulttuuriryhmäkseen. Pohjoismaissa kuurojen tilanne onkin selkeästi monia muita maailman maita valovuosia edellä, vaikka monikaan ei silti täälläkään tiedä, että viittomakielellä on maassamme tunnustettu vähemmistökielen asema.

Eräs merkittävistä viittomakielisten oikeuksien puolesta puhuvista asioista on se, että YLE tarjoaa joka päivä uutiset viittomakielellä ja sen lisäksi joka viikko myös erikseen uutiskoosteen viitottuna. Monesta muustakin maasta tuttu pieni viittomakielentulkin kuvaa välittävä ikkuna ruudun alaosassa on otettu käyttöön myös Suomessa esimerkiksi eduskunnan kyselytuntien lähetyksiä välitettäessä. Nykyään yhä useammista lastenohjelmistakin löytyy samanlainen ikkuna, jossa tulkki kääntää puhuttua puhetta viittomakielelle. Monelle kuurolle on myös tärkeä asia se, että lähestulkoon kaikkiin ohjelmiin saa halutessaan laitettua päälle tekstityksen. Kuuroille pyritään takaamaan samat perusoikeudet kuin kelle tahansa muullekin, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kuuro voi saada avukseen viittomakielentulkin eri tilanteisiin.

Viittomakieltä äidinkielenään käyttävien tarpeen on huomioitu myös julkisissa palveluissa. Esimerkiksi Kelan sivuilla on kattavasti tarjolla tietoa myös viittomakielellä ja viittomakielisen vaihtoehdon valitessaan sivustolle avautuu ikkuna, jossa esiintyy viittomakielellä kirjoitetun asian viittomakielellä selittävä tulkki. Kuurojen tarpeet on huomioitu myös hätätilanteissa ja nykyään onkin mahdollista tilata esimerkiksi ambulanssi tekstiviestin välityksellä. Monet tahot tukevat maamme viittomakielistä yhteisöä, josta esimerkkinä mainittakoon Rahapeliyhdistys, joka lahjoittaa toiminnastaan kertyviä varoja säännöllisesti Suomen kuurojen toiminnan hyväksi. Siksipä esimerkiksi pokeria, rulettia, blackjackiä ja erilaisia slottipelejä oikealla peliautomaatilla tai vaihtoehtoisesti online-kasinolla pelaamalla tulee hauskanpidon lisäksi epäsuorasti tukeneeksi myös muun muassa Suomen Kuurojen liiton toimintaa. Toki tarjolla on Rahapeliyhdistyksen tarjonnan lisäksi monia muitakin viihdyttäviä pelisivustoja kuten mobiili-kasinot.fi kasinopelien pelaamiseen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*