Kuuroille tarjottavat kouluttautumismahdollisuudet

Pohjoismaissa kuurojen yhteisössä on tehty kovasti töitä sen eteen, että kuuroille ja huonokuuloisille olisi tarjolla yhtä hyvät edellytykset kouluttautumiseen kuin kellä tahansa muullakin. Kuurojen koulutusmahdollisuudet ovatkin kehittyneet huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja kehittyvät yhä, sillä kuuroille tarjoutuu jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia hakeutua opiskelemaan esimerkiksi lakia, kieliä, pedagogiikkaa, teknologiaa, lääketiedettä ja monia muita tieteenaloja, joita vielä mswitched-at-birth-katie-leclerc-sign-languageuutama kymmenen vuotta sitten ei olisi kuurolle voitu tarjota opiskeltavaksi.

Vielä 60-luvulla kuurojen asema oli huomattavasti heikompi kuin tänä päivänä. Kouluissa oli varsin tavanomaista kieltää täysin viittomakielen käyttäminen, jolloin kuurot oppilaat pakotettiin seuraamaan opetusta kuulevien joukossa. Tämä oli ymmärrettävästi epärealistista, sillä jopa huulilta luku oli käytännössä mahdotonta esimerkiksi tilanteissa, joissa opettaja oli kääntyneenä liitutauluun päin. Monelle kuurolle tämä tarkoitti lyhyttä koulutusrupeamaa, jonka jälkeen hän saattoi hakeutua esimerkiksi kädentaitoja vaativien ammattien pariin joko itseoppineena tai ammatillisen koulutuksen myötä. Kuuroille yleisiä ammatteja olivat esimerkiksi erilaiset tehtaissa suoritettavat työt tai vaikkapa siivoojan tehtävät. Toisaalta kuurojen asema alkoi nopeasti kohentua 60-lukua seuraavina vuosikymmeninä ja kuuroja alettiin nopeasti nähdä opiskelemassa esimerkiksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Nykyään kuurolla on oikeus hakeutua haluamansa ammatin pariin, mikäli se on vain käytännössä toteutettavissa. Vaikkei kuuro voikaan esimerkiksi kouluttautua ammattilentäjäksi tai puhelinmyyjäksi, ei mikään käytännössä estä häntä opiskelemasta esimerkiksi opettajaksi, fysioterapeutiksi, lakimieheksi, lääkäriksi tai tietokoneohjelmoijaksi, mikäli hän niin haluaa. Kuuroilla on oikeus saada opetukseen mukaansa tarvittaessa viittomakielentulkki, jotta he pystyisivät seuraamaan opetusta yhtä hyvin kuin kuka tahansa muukin.

Vaikka vielä 80- ja 90-luvuilla Suomessa toimi useita kuuroille suunnattua kouluja, on niiden määrä kääntynyt viime vuosikymmenen aikana jyrkästi laskuun, vaikka toki maassamme on vielä useita yksinomaan kuuroista oppilaista koostuvia luokkia. Tämä on seurausta paitsi siitä, että kuuroille lapsille asennetaan yhä enemmän kuuloa korjaavia implantteja, myös siitä, että kuuroja lapsia integroidaan yhä enenevässä määrin kuulevien lasten luokkiin. Kuurolle lapselle pyritään tarjoamaan kaikki hänen tarvitsemansa apu opetuksen seuraamiseen, mutta nykytiedon valossa integroiminen helpottaa kuuron sopeutumista kuulevaan yhteiskuntaan ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös työelämään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*