Suomessa viittomakielellä on perustuslaissa saanut vähemmistökielen aseman, ja kuurojen toiminta maassamme on varsin aktiivista. Usein kuulevat ihmiset ssign-language-40466_960_720aattavat ajatella, että kuurous merkitsee yksinkertaisesti sitä, ettei henkilö kuule. Se on kuitenkin paljon muutakin, ja kuurous yhdistää Suomessakin tuhansia ihmisiä, joille muodostuu keskinäinen hyvin elinvoimainen ja aktiivisesti toimiva kulttuuri. Kuurojen kulttuuri täyttää minkä tahansa muun kulttuurin tunnusmerkit: kuurojen yhteisössä on omat uskomuksensa, asenteensa, historiansa, norminsa, arvonsa ja perinteensä, jotka kuurot keskenään jakavat yhteisössään vallitsevassa kulttuurissa.

Kuuroilla on oma, kiehtova kulttuurinsa. Jokainen kuurojen yhteisö eri puolilla maailmaa on kulttuuriyhteisö, joka jakaa viittomakielen sekä yhteisen kulttuuriperinnön. Usein kuurojen yhteisöön kuulumisen tunnistaminen on henkilökohtainen valinta, joka voidaan tehdä riippumatta ihmisen kuulosta, eikä kuurojen yhteisö siksi koostukaan yksinomaan kuuroista tai huonokuuloisista ihmisistä. Kuurojen yhteisöön voi aivan yhtä hyvin kuulua esimerkiksi kuurojen perheenjäseniä, viittomakielentulkkeja, sekä kuurojen parissa työskenteleviä ihmisiä, jotka kokevat samaistuvansa kuurojen yhteisöön jollain tavalla. Kuurojen yhteisöön hakeudutaan yhteenkuuluvuuden tunteen innoittamana. Usein kuurot kokevat viihtyvänsä parhaiten toisten kuurojen parissa, mutta kuulevat, viittomakielestä kiinnostuneet ihmisetkin toivotaan toki usein lämpimästi tervetulleeksi mukaan.

Kuuroilla on omat paikalliset, kansalliset sekä kansainväliset yhteisönsä. On varsin tavallista, että kuurot näissä yhteisöissä tapaavat toisiaan säännöllisesti esimerkiksi kerhotoiminnan, tapahtumien, urheiluotteluiden ja erilaisten leirien merkeissä. Usein näissä tapaamisissa jaetaan keskenään tietoa, huolenaiheita ja tukea. Kuurojen yhteisöt ovat usein todella monimuotoisia ja kirjavia, aivan kuten monessa muussakin yhteisössä. Kuurous koetaan useimmiten positiivisena asiana ja ylpeydenaiheena ja viittomakieli mielletään kielenä, joka tuo kuurojen keskuuteen kulttuurillista yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Suomessa hyvin monella suurella ja keskisuurella kaupungilla on oma kuurojen yhdistys, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia alueen kuuroille ja viittomakielisille. Usein nämä saattavat olla esimerkiksi pikkujouluja, vappujuhlia, kesäisiä grillausiltoja ja tapahtumia, joissa vietetään aikaan muuten vain yhdessä esimerkiksi jalkapalloa pelaten, tikkaa heittäen tai miksei vaikkapa netti-kasino.fi -sivuston kaltaisilla pelisivustoilla aikaa viettäen. Lisäksi pohjoismainen kuurojen välinen toiminta on varsin aktiivista ja usein järjestetäänkin esimerkiksi erilaisia pohjoismaisia kuuroille nuorille ja aikuisille suunnattuja leirejä. Kansainvälisellä tasollakin esimerkiksi Kuurojen maailmanliitto yhdistää kuuroja ympäri maailmaa ja ajaa kuuroille tärkeitä asioita eteenpäin.